Rakenne

Ei sisällöllisiä muutoksia Sisu 1.8. Ohjetta uusittu 10.9.2020.
Käyttöliittymä: Palveluhenkilö
Sijainti: Opinnot
Välilehti: Opintokokonaisuudet, Tutkinto-ohjelmat
Roolit: OPS-suunnittelija

Mikä on rakenne?

Rakenteella ohjataan opiskelijan opintosuunnitelman valintoja. Rakenteeseen määritellään, mitkä opinnot ovat opiskelijalle pakollisia, vaihtoehtoisia ja valinnaisia. Rakenteen (opinto)kokonaisuuksille asetetaan sääntöjä, jotka määrittelevät, kuinka paljon opintopisteitä opiskelijan tulisi kuhunkin kokonaisuuteen suorittaa.

Sisussa opintojaksolla, opintokokonaisuudella, tutkinto-ohjelmalla ja  koulutuksella on rakenne. Opintojakson rakenne koostuu suoritustavoista, opintokokonaisuuden rakenne koostuu opintojaksoista, tutkinto-ohjelman rakenne koostuu opintokokonaisuuksista ja koulutuksen rakenne tutkinto-ohjelmista. Tutkinto-ohjelman ja opintokokonaisuuden rakenteeseen voidaan lisätä väliotsikoita ja valintaryhmiä, joilla saadaan luotua hierarkinen rakenne, jonka eri osista opiskelija suorittaa joko kaikki (pakolliset), osan (vaihtoehtoiset) tai itse valitsemansa (valinnaiset) opinnot.

Tässä ohjeessa kuvataan opintokokonaisuuden ja tutkinto-ohjelman rakennetta sekä opastetaan rakenteen valintojen ja sääntöjen tekemiseen niin, että rakenne toimii opiskelijalle ja helpottaa opintosuunnitelman tekemistä.

Mihin rakennetta tarvitaan?

Opintokokonaisuuksille ja tutkinto-ohjelmille on määriteltävä ainakin ylätason rakenne, josta löytyy vähintään yksi sääntö. Ilman rakennetta ja vähintään yhtä sääntöä ei opintoa voi hyväksyä. Rakenteeseen syötettävät säännöt ohjaavat opiskelijan valintoja hänen suunnitellessa opintojaan. Sääntöjen avulla opiskelija tekee tarkoituksenmukaisia valintoja ja valitsee oikean määrän opintopisteitä. Tässä ohjeessa opintokokonaisuuksia ja tutkinto-ohjelmia kuvataan sanalla opinto, sillä molempiin pätee samat rakennesäännöt.

Valintaryhmät ja väliotsikot

Väliotsikko

Väliotsikoilla helpotetaan rakenteen hierarkian ja osa-alueiden hahmottamista. Väliotsikko toimii rakenteessa samalla tavalla kuin opintokokonaisuus paitsi, että sille ei anneta formaaleja tietoja, sitä ei koosteta eikä sitä voi käyttää muissa tutkinto-ohjelmissa/opintokokonaisuuksissa.  Väliotsikon alle voi lisätä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia sekä myös toisia väliotsikoita tai valintaryhmiä.

Väliotsikko nimetään kuvaavasti (esim. pääaineopinnot, joista opiskelija valitsee: Tietotekniikka  / Pelisuunnittelu / Tietojenkäsittelytiede jne). Väliotsikko on kieleistetty, joten sen voi antaa suomen lisäksi sekä ruotsin ja/tai englannin kielellä. Nimeksi ei kannata antaa sääntöä (esim. vaihtoehtoiset tai valinnaiset) varsinkaan kokonaisuuden sisällä jaottelemaan pakollisuutta/vaihtoehtoisuutta/valinnaisuutta, sillä se määritellään säännöillä. Lisäksi, jos nimeksi antaa vaihtoehtoiset/valinnaiset tms., toistuu se rakenteessa eikä kuitenkaan kerro aiheesta mitään.

Jos väliotsikossa on suoraan kiinni opintojaksoja, tulisi sen olla koostettavan opintokokonaisuuden alla, jotta sen sisältämät opintojaksot saadaan koostettua opintokokonaisuudeksi. Tällöin opintojaksot tulostetaan tutkintotodistuksella sinne, minne ne tutkintorakenteen osaamistavoitteissa kuuluvat, eivätkä jää lillumaan opintosuoritusotteelle irrallisina opintojaksoina. Kaikille opiskelijan suorittamille (ja tutkintoon kiinnitetyille) opinnoille tulisi olla paikka tutkinto-ohjelman osaamistavoitteissa, sekalaisille opinnoille paikka useimmiten on valinnaiset opinnot (mikä nimeämiskäytäntö tälle sitten korkeakoulussa onkaan).

Väliotsikko voi olla suoraan kiinni tutkinto-ohjelmassa, jos se sisältää koostettavan opintokokonaisuuden, joka halutaan näkyviin tutkinnon koosteeseen. Esimerkiksi tarkentavan valinnan (esim. pääaineen, opintosuunnan, erikoistumisalueen tms.) voi tehdä väliotsikkoon: väliotsikon säännöksi annetaan valitse 1 ja siihen liitetään opintokokonaisuudet, jotka ovat pääainekokonaisuuksia (esim. opintokokonaisuudet markkinoinnin opintosuunta, myynnin pääaine, kansainvälisten suhteiden pääaine).

Kuvassa erään kanditutkinnon pääaineet:

Opintokokonaisuuden ja tutkinto-ohjelman koostamisessa valitaan, mitkä väliotsikoista halutaan näyttää tutkintotodistuksen koosteessa ja opintosuoritusotteella. Väliotsikoiden nimiä voi siinä vaiheessa myös muokata. Näytettäviä tasoja voi tutkinto-ohjelmatason lisäksi olla enintään neljä (esim. yksi opintokokonaisuus, jonka alla hierarkisesti kolme väliotsikkoa); ks. tarkemmin alempana ja Tutkinnon koostaminen → opintosuoritusotteella näytettävä hierarkia.

Kuvassa esimerkki siitä, miten ei pitäisi käyttää väliotsikoita.

Virhe 1: samannimisiä osia

Virhe 2: pakolliset opinnot eivät tarvitse omaa väliotsikkoa, koska ne voi liittää suoraan opintokokonaisuuteen

Virhe 3: Esimerkissä on pelkkiä väliotsikoita, jolloin niissä olevia opintojaksoja ei koosteta opintokokonaisuuteen

Väliotsikot ovat rakennekohtaisia ja niiden poistamisessa Sisu näyttää varmistusmodaalin:

Valintaryhmä

Valintaryhmää käyttämällä voidaan rakenteeseen tuoda sääntöjä silloin kun ei tarvitse erityisesti nimetä valintaa (valintaryhmälle ei voi antaa nimeä). Valintaryhmällä asetetaan sääntöjä siihen sijoitetuille opinnoille (esim. valitse kolmesta opintojaksosta kaksi). Valintaryhmä näkyy opiskelijalle vain valintoja ohjaavana sääntönä eli ts. opiskelija näkee valintaryhmän sisällön (esim. 10 opintojaksoa), ja valintaryhmän säännön (esim. valitse 5 kappaletta). Valintaryhmä ei näy tutkintotodistuksessa, joten sen alla rakenteessa olevat opinnot tulostuvat ilman otsikkoa ylemmän tason alle. Valintaryhmän alle voi lisätä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia.

Kuvan esimerkissä on rakenteessa kolme valintaryhmää, joista opiskelija valitsee kustakin yhden opintojakson. Opintojaksot sijoittuvat valintaryhmien emokokonaisuuteen täydentävät opinnot.

Säännöt

Tutkinto-ohjelman ja opintokokonaisuuden rakenteeseen ja väliotsikoihin voidaan sisällyttää pakollisia, vaihtoehtoisia ja valinnaisia opintoja tai toisia kokonaisuuksia. Vaihtoehtoisuuksien esittämisessä voi käyttää myös valintaryhmää.  Näitä valintoja määritellään säännöillä, joita ovat: suorita kaikki, suorita tietty kappalemäärä ja suorita tietty opintopistemäärä.

Sääntö koskee aina seuraavan tason valintoja, joten erityisesti syvissä hierarkioissa kannattaa olla tarkkana sääntöjen kanssa, jotta ne eivät ole ristiriidassa keskenään ja että oikealla tasolla on oikea sääntö. Liian syviä ja monimutkaisia rakenteita on syytä välttää em. syistä.

Kuvassa on yhteensä viisi tasoa (valintaryhmä on sääntö, ei taso):

1. Tiedekunnan opinnot

1. Historian pääaineopinnot

2. Historian perusopinnot

2. Historian aineopinnot

3. Perinteinen historia

4. Alueiden historia

4. Historian työmenetelmät

4. Historian metodiopinnot

5. Valinnaiset metodiopinnot (väliotsikko)

Uuden säännön lisääminen rakenteeseen tapahtuu rakenteessa sisältöavustimen säännöissä. Jokaisella rakenteen osalla (tutkinto-ohjelma, opintokokonaisuus, väliotsikko) on sääntö ja lisäksi valintaryhmä itsessään on sääntö.  Säännöt ohjaavat opiskelijan valintoja opintosuunnitelmassa; asetettu sääntö näkyy opiskelijalle valinta-avustimen ylälaidassa. Säännöille voi antaa myös ohjetekstin.

Vasemman puoleisessa kuvassa valinta-avustimen sääntö, oikeassa sama sääntö esikatselussa.

Pakolliset opinnot

sääntö: suorita kaikki

Kun säännöksi asettaa suorita kaikki, tulee opiskelijan rakenteeseen automaattisesti kaikki kokonaisuudessa suoraan kiinni olevat opintojaksot, opintokokonaisuudet ja väliotsikot. Kyseinen sääntö on oikeastaan kappalesääntö, jossa valitaan kaikki kappaleet, joita kokonaisuudessa on (esim. 5/5). Kappalesääntö ei laske opintopisteitä, vaan ainoastaan, että kappalemäärä täsmää. Sääntö laskee kappaleiksi opintojaksot, opintokokonaisuudet ja väliotsikot.

Tätä kannattaa käyttää silloin, kun kaikki osiot ovat pakollisia. Opiskelija ei saa näitä pois rakenteesta muuta kuin tekemällä poikkeavan rakenteen vapaan muokkauksen toiminnolla; tällöin kokonaisuus menee epävalidiin tilaan, ks. ohjaajan ohjeissa Ohjattavani → poikkeavat ja erillistä hyväksyntää vaativat kokonaisuudet ja opiskelijan ohjeessa Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus → rakenteen sisältöä koskevat hakemukset (vapsut).

Kuvassa opintokokonaisuuden HIS400 Opinnäytteeseen liittyvät opinnot osat ovat pakollisia. Osat ovat kolme opintojaksoa ja väliotsikko kypsyysnäyte koulusivistyskielellä, josta opiskelija valitsee sen säännön mukaan yhden. Opintokokonaisuuden koostamisessa väliotsikko kypsyysnäyte koulusivistyskielellä voidaan piilottaa.

Vaihtoehtoiset opinnot

Jos haluaa sijoittaa rakenteeseen toisilleen vaihtoehtoisia opintoja, kannattaa käyttää sääntöä suorita tietty opintopistemäärä tai suorita tietty kappalemäärä. Esimerkiksi opintokokonaisuuden alle voi laittaa kymmenen vaihtoehtoista opintojaksoa, joista opiskelija valitsee viisi kappaletta. Tai jos opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op, niin opiskelija valitsee sen verran opintojaksoja, että määrä täyttyy.

sääntö: suorita tietty kappalemäärä

Jos säännöksi  asettaa tietyn kappalemäärän suorittamisen, voi määräksi asettaa täsmälleen x kappaletta tai välillisen kappalemäärän esim. 3-5 kappaletta. Kappalesääntö ei laske opintopisteitä, vaan ainoastaan, että kappalemäärä täsmää. Sääntö laskee kappaleiksi opintojaksot, opintokokonaisuudet ja väliotsikot. Välillistä kappalesääntöä ei kannata käyttää, jos sen alle tulee erityyppisiä osia eli opintojaksoja, opintokokonaisuuksia ja väliotsikoita. Alaraja on pakollinen eikä yläraja saa olla pienempi kuin alaraja eikä nolla. Kappalemäärän täytyy olla positiivinen kokonaisluku.

Kuvassa esimerkki siitä, miten suorita tietty kappalemäärä -sääntöä ei kannata käyttää. Kuvan tilanteessa voisi käyttää suorita kaikki sääntöä.

Sama rakenne esikatselussa, jossa huomaa, että osiot ovat samanarvoisia.

Jos opintokokonaisuuteen/väliotsikkoon, jossa on sääntönä suorita tietty kappalemäärä, lisää pelkkiä valintaryhmiä, kannattaa olla tarkkana, ettei säännöt ole ristiriidassa kuten kuvassa.

Jos laittaa säännöksi suorita 0-5 kpl, ei opiskelijan tarvitse valita välttämättä mitään. Tällöin opiskelijalle näkyy ohje valitse max 5. Kappalemäärää voi käyttää esimerkiksi silloin, kun kokonaisuuden alla on opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia, joista opiskelija valitsee vain tietyn määrän. Opintokokonaisuuksia voisivat olla esim. pääaineen vaihtoehtoiset syventävät moduulit, joista opiskelija valitsee kaksi.

sääntö: suorita tietty opintopistemäärä

Säännöksi voi asettaa täsmällisen (suorita x opintopistettä y:stä) tai välillisen opintopistemäärän (esim. 5-25 op).

Tätä sääntöä voi käyttää esim. jos opiskelijan pitää suorittaa ei niin tarkkaan määriteltyä osaamista jonkun verran tutkintoon. Esimerkiksi syventävissä opinnoissa opiskelija valitsee kiinnostuksensa kohteiden mukaan 50 opintopisteen valikoimasta maksimissaan 25 op.

Myös tässä säännössä voidaan käyttää nollaa alarajana eli asettaa säännöksi esim. suorita 0-25 op ja opiskelijan ei ole pakko valita mitään. Opintojen rakenteessa opiskelija näkee silloin, että ko. kohtaan rakennetta ei ole pakko valita mitään (vapaaehtoisia valintoja). Tätä kannattaan käyttää esimerkiksi tutkinnon vapaasti valittavissa opinnoissa, jolloin opiskelija voi jättää kokonaisuuden tyhjäksi, jos opintopisteet kertyvät jo toisaalla tutkinnon rakenteessa täyteen. Ks. alempana myös vapaasti valittavat.

HUOM. jos opiskelijan tulee suorittaa kaikki opintojaksot, kannattaa ennemmin käyttää sääntöä suorita kaikki kuin asettaa opintopistesäännöksi suorita täsmälleen kokonaisuuden opintopisteiden määrä.

Jos annetaan välillinen laajuus, niin pitää huomioida, että rakenteessa annetun säännön minimin pitää olla sama tai pienempi kuin perustiedoissa määritelty opintopistelaajuus ja säännön maksimin pitää olla sama tai suurempi kuin opintopistelaajuuden maksimi (ks. alla oleva virheilmoitus). Jos opintokokonaisuuden perustiedoissa on määritelty opintopistelaajuudeksi min. 15 op ja max. 15 op, ei rakennepuolella voi antaa säännön minimiksi 16 op eikä maksimiksi 14 op. Sääntönä voi olla esim. ”suorita 10-20 op”. Tästä lisää sääntojen logiikassa.

Virheilmoituksen tilanteen pääsee korjaamaan tarvittaessa muuttamalla rakenteen säännöksi hetkellisesti suorita kaikki.

Tämä antaa joustoa sellaisessa tapauksessa, että opintojakson (opintojaksojen) laajuus on muuttunut tai sen tilalle on suunnitelmassa vaihdettu vastaava opintojakso, jonka laajuus on pienempi kuin alkuperäisen opintojakson. Näin ollen ko. kokonaisuudessa 10 op riittää siihen, että rakenne on sääntöjen mukainen, mutta 9 op ei.

Vapaasti valittavat

Rakenteeseen voi lisätä vapaasti valittavan opintojakson (ja opintokokonaisuuden). Tämä on sääntö, joka antaa hakea ko. kohtaan rakennetta minkä tahansa Sisusta löytyvän opintojakson (tai opintokokonaisuuden).  Kannattaa siis harkita, missä kohtaa rakennetta sitä voi käyttää; tutkintorakenteissa useimmiten on oma kohtansa opiskelijan omille (vapaille) valinnoille, mutta esim. opintosuuntauksissa/pääaineissa tms. lienee harvemmin mahdollista valita mikä tahansa opintojakso. Samoin kannattaa harkiten käyttää vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia, ks. myös Sivuaineen hallinta.

Tässä palveluhenkilön näkymä väliotsikkoon Taiteen kandidaatintutkinnon vapaasti valittavat opinnot, johon on lisätty vapaasti valittava opintojakso. Vapaasti valittava opintojakso siirtyy sen kokonaisuuden alle, jonka alla lisäys tehtiin. Opiskelija voi siis valinta-avustimessa lisätä tähän kohtaan mitä tahansa opintojaksoja. Vapaasti valittava opintojakso ja/tai opintokokonaisuus lisätään rakenteeseen sisältöavustimen kautta klikkaamalla joko opintojaksojen tai opintokokonaisuuksien alapuolelta lisää vapaasti valittava.

Sama opintokokonaisuus opiskelijan rakenteessa; opintokokonaisuus Taiteen kandidaatintutkinnon vapaasti valittavat opinnot on samassa väliotsikossa (sivuaine ja valinnaiset) sivuaineen kanssa, jotta opiskelija voi tehdä ko. kohtaan sivuaineen laajempana (tai kaksi sivuainetta) ja tarvittaessa tutkinnon puuttuvat opintopisteet täyteen vapaasti valittavissa. Kyseisessä rakenteessa sivuaine on pakollinen min. 15 op, ja opiskelija on sen rakenteeseen jo valinnut. Opintokokonaisuuteen taiteen kandidaatintutkinnon vapaasti valittavat opinnot hän on valinnut opintojaksoja 15 op:n verran. Väliotsikon sivuaine ja valinnaiset yhteisopintopistemäärä on 40 op, mikä ei vielä täyty eli opiskelijan tulee vielä valita jompaan kumpaan vielä 10 op.

Kun lisää rakenteeseen vapaasti valittavan opintojakson (tai opintokokonaisuuden), tulee katsoa, että säännöt (etenkin opintopisteet) sallivat vapaasti valittavien lisäämisen. Jos vapaasti valittavia ei ole pakko valita (= tutkinto saattaa tulla täyteen jo muilla opinnoilla), kannattaa säännöksi asettaa suorita tietty opintopistemäärä ja sen alarajaksi 0 op . Tällöin opiskelijan ei ole pakko valita kyseiseen kokonaisuuteen mitään.

Tällaiseen valinnaisia opintojaksoja sisältävään opintokokonaisuuten voi lisätä myös opintojaksoja, jos halutaan suositella joitain opintoja. Opiskelija voi silloin valita näistä ja/tai etsiä haussa mitä tahansa opintojaksoja.

Jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on alarajan lisäksi asetettu myös ylärajaksi, ei opiskelija voi valita yhtään opintoja tämän yli. Jos opiskelijalla on esim. vastaavuus jostain opintojaksosta ja tämä vastaava opintopiste on 1 op laajempi kuin rakenteessa oleva opintojakso, menee suunnitelma epävalidiin tilaan, koska annettu laajuus (180 op) ylittyy.  Tämän takia kannattaa tutkinnon laajuudeksi perustiedoissa antaa vaihteluväli (esim. 180-185 op), vaikka tutkinnon laajuus olisikin 180 op. Näin voidaan sallia pienet ylitykset.

Sääntöjen logiikka

Vaikka opinnon luomisvaiheessa olisi opinnon perustiedoissa laajuudelle määritelty jokin tietty maksimiopintopistemäärä, voi rakenteeseen lisätä opintoja yli tämän opintopistemäärän, sillä rakenteessa annetut säännöt ohjaavat valintoja, eivät perustiedoissa määritellyt laajuudet. Opinnolle perustiedoissa asetettu laajuus on tavoitelaajuus (target credits). Se mahdollistaa opinnon laajuuksien vaihtumisen ajassa. Näin voi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa opintokokonaisuudelle on annettu laajuudeksi 25 op, mutta sen sisältämän opintojakson laajuus muuttuu seuraavalla ops-kaudella. Opintokokonaisuuden sisältö ja osaamistavoite pysyy muuten samana, joten opintokokonaisuutta sinänsä ei ole tarpeen muuttaa. Tai jollain opintojaksolla on vastaavuuksia, joiden laajuus on eri.

Jos opintokokonaisuuden laajuus perustiedoissa (target credits) on esim. min. 15 op ja max. 15 op, mutta rakenteessa sisältöä on 25 opintopisteen edestä, ei järjestelmä herjaa, jos opiskelija valitsee enemmän. Asetetut säännöt ovat ratkaisevammassa asemassa, sillä ne ohjaavat opiskelijan valintoja. Jos sääntöön on asetettu jokin tietty opintopistemäärä (Suorita 25 op) ja opiskelija valitsee opintoja liikaa, tulee opiskelijalle siniselle pohjalle huomautus sääntöjen vastaisia valintoja. Lisäksi yläbannerin alapuolella näkyy punaisella suunnitelma on rakenteen sääntöjen vastainen. Korjaa valintoja. Katso tarkemmin opiskelijan ohjeesta Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus.

Rakenne toimii siten, että ylätason sääntö määrittää sen alla olevia tasoja. Esimerkiksi jos sääntönä on valitse kaikki ja kokonaisuuden alla on suoraan yksi opintojakso sekä kaksi väliotsikkoa, niin tulee rakenteeseen automaattisesti nämä kaikki kolme: opintojakso ja molemmat väliotsikot. Väliotsikoilla on omat sääntönsä, esimerkiksi toisessa suorita 5-10 op ja  toisessa suorita max 15 op. Opiskelijan näkökulmasta valinnat on tehty, kun hän on ensimmäisen väliotsikon alta valinnut yhden sen alla olevan opintojakson. Toisesta väliotsikosta ei tarvitse valita mitään, koska sen sääntö on 0-15 opintopistettä.

Tässä yllä mainittu esimerkki palveluhenkilön näkökulmasta:

Tässä sama tilanne opiskelijan näkymänä esikatselun kautta, kun on tehty riittävät valinnat:

Rakenteiden hallinta

Rakennetyökalu ja sisältöavustin

Kun uudelle opinnolle määritellään ensimmäisen kerran rakennetta, ei rakenne-välilehdellä ole muuta tietoa kuin opinnon nimi. Kun klikkaa opinnon nimeä, aktivoituu sekä rakennetyökalu (vasemmalla puolella) että sisältöavustin (oikeassa reunassa). Opiskelijapuolella sisältöavustimesta  käytetään termiä valinta-avustin.

Alla olevassa kuvassa on tyhjän tutkinto-ohjelma näkymä.

Rakennetyökalussa näkyy opinnon nimen perässä annettu sääntö (alla olevassa kuvassa valitse kaikki). Opinnon nimen alapuolella näkyy hyväksynnän tila (kuvassa hyväksytty) sekä opinnon koodi. Oikeassa laidassa on opintokokonaisuuden tavoitelaajuus (15op). Jos kokonaisuuden sääntönä on opintopistesääntö, näytetään ennen kenoviivaa kohtaan valittujen opintojakson laajuus yhteensä (esim. väliotsikossa vieras kieli 18 op / 6 op). Väliotsikkojen alla näytään suluissa (väliotsikko). Väliotsikko on samassa tilassa kuin emokokonaisuus. Jos rakenteessa on osia, jotka ovat luonnoksina, näytetään niissä label luonnos.

Opintopisteiden vasemmalla puolella olevasta kynästä voi muokata opinnon luomismodaalissa annettuja tietoja, eli koodia, nimeä sekä laajuutta. Kun klikkaa kynää, avautuu oheisen kuvan mukainen muokkausmodaali:

Sisältöavustimessa on kaksi välilehteä: Sisällöt ja Säännöt.

Kuvassa sisältöavustin, kun rakenne on vielä tyhjä.

Sisällöissä voi lisätä rakenteeseen olemassa olevia opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia ja vapaasti valittavia opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia.  Lisäksi sisältöavustimessa voi luoda uusia opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia (luo kokonaan uusi...). Tällöin opinnolle annetaan vain vähimmäistiedot ja opinto on niin kauan luonnostilassa, kunnes sille käydään antamassa kaikki pakolliset tiedot hyväksymistä varten.

Nuolilla voi muuttaa kulloisenkin kokonaisuuden sisällön keskinäistä järjestystä.

Rakenteeseen voi lisätä valintaryhmiä ja väliotsikoita kohdasta luo uusi valintaryhmä / väliotsikko / opintokokonaisuus.

Sääntöjen muokkaaminen

Säännöt-välilehdellä rakenteeseen muokataan sääntöjä ja tarpeen mukaan voidaan antaa myös täydentäviä ohjetekstejä. Nämä ohjetekstit ovat ainoa tapa tehdä rakenteeseen opiskelijaa ohjeistavia tekstejä. Onkin suositeltavaa lisätä täydentäviä ohjetekstejä, etenkin jos valittavissa on vaihtoehtoisia opintoja. Täydentävän ohjetekstin voi lisätä opintokokonaisuudelle, väliotsikoille ja valintaryhmille. Täydentävän ohjetekstin pituus voi olla maksimissaan 8 000 merkkiä.

Jos lisää pitkän ohjetekstin, ei valinta-avustimessa näy opiskelijalle kuin ensimmäiset rivit. Kun opiskelija painaa lue lisää.., avautuu näytölle ikkuna, josta ohjetekstin voi lukea kokonaisuudessaan. Tässä näkymä hallinnon esikatselun kautta pitkään ohjetekstiin.

Sääntö ja ohjeteksti päivitetään klikkaamalla tallenna sääntö sisältöavustimen alareunassa. Sääntö ja ohjeteksti päivittyvät ilman erillistä ilmoitusta.

Jos sääntönä on jokin opintopistemäärä ja aikoo muuttaa joko sitä tai opinnon laajuutta, ja uusi laajuus tai sääntö on järjestelmän sääntöjen vastainen, pääsee sääntöä kiertämään muuttamalla ensin sisältöavustimeen säännöksi valitse kaikki.

Jos rakennetta tehdessä tulee kuvan mukainen virheilmoitus, tarkoittaa se seuraavaa: opintokokonaisuuden (tai tutkinto-ohjelman) alle on suoraan kiinnitetty opintojaksoja ja siihen lisätään valintaryhmä, johon yritetään sijoittaa samaa opintojaksoa, kuin mitä kokonaisuuden alla jo on. Näin ei voi tehdä, koska valintaryhmä on sääntö, ei kokonaisuus; samassa kohtaa rakennetta ei voi olla samaa opintoa kahteen kertaan.  Ratkaisu: Laita väliotsikko valintaryhmän tilalle. 

Rakenteen järjestyksen muuttaminen

Opintojen järjestystä on mahdollista muuttaa nuoli-ikonin avulla. Opintokokonaisuuksien järjestystä voi muuttaa klikkaamalla ensin opinnon nimi aktiiviseksi, jolloin rakennetta pääsee muuttamaan. Samalla tavalla muutetaan myös opintokokonaisuuden sisältöä. Lisäksi opintojaksojen järjestystä voi muuttaa myös sisältöavustimessa avaamalla opintojaksolistauksen. Ensin on siis valittava ylätaso, jotta sen alla olevien opintojen järjestystä voidaan muuttaa.

Alla olevassa kuvassa on valittuna opintokokonaisuuden väliotsikon alla olevat opintojaksot, joiden järjestystä voi muokata klikkaamalla opintojaksolaatikossa olevia nuolia.

Järjestystä voi muuttaa myös sisältöavustimen sisällä. Kun avaa sisältöavustimen ja klikkaa sisältöpuolen Opintojaksot-otsikkoa, avautuu sisältöavustimeen opintojaksot. Niiden järjestystä voi muuttaa samalla tavalla eli nuolia klikkaamalla.

Esikatselu

Esikatselussa voidaan katsoa, miltä rakenne näyttää opiskelijalle. Palveluhenkilön esikatselussa näytetään lisäksi luonnostilaiset opintojaksot. Esikatselussa voidaan testata rakenteen toimivuus tekemällä valinnat valinta-avustimessa.

Rakenteen ajallisuus

Kun rakenteeseen lisätään opintoja, niin Sisu antaa automaattisesti valittavaksi saman ops-kauden version. Jos kyseistä versiota ei ole luonnos- tai hyväksytty-tilassa, näytetään seuraavan ops-kauden versio. Jos sellaista ei ole, näytetään viimeisin voimassa oleva versio. Kun opinto on rakenteessa, informoi Sisu puuttuvasta versiosta opinnon otsikkorivillä punaisella varoitusikonilla. Kun opinnosta luodaan uusi versio, päivittyvät ne automaattisesti kokonaisuuden rakenteeseen ja varoituskolmio poistuu. Poistettuja opintojaksoja tai opintojakson versioita ei voi sijoittaa rakenteeseen, koska ne eivät näy opiskelijalle. Jos opintojakso poistetaan sen jälkeen kun se on sijoitettu rakenteeseen, näytetään siinä varoituspalkki, jossa lukee Poistettu.

Jos opinnosta ei ole tarkasteltavalle ops-kaudelle versiota, näytetään siitä tieto:

Opintojaksoja, joilla ei ole yhtään olemassa olevaa versiota (kaikki poistettu), ei voi lisätä rakenteeseen. Sinne jo ennen poistamista lisätyillä näytetään varoitus poistetusta opintojaksosta:

Ks. myös Hakutoiminnon logiikka.

Epäsuorat valinnat

Opintojen rakenteessa saattaa olla valittavana samoja opintojaksoja (tai opintokokonaisuuksia) eri kohtiin rakennetta. Opintojakso (opintokokonaisuus) voi kuitenkin olla samassa koulutuksessa vain kerran. Näitä opintoja, jotka ovat rakenteessa jo toisaalla, kutsutaan epäsuoriksi valinnoiksi.

Sisu huolehtii siitä, että opiskelija ei voi sijoittaa samaa opintojaksoa/opintokokonaisuutta rakenteeseen kahteen paikkaan, koska samaa osaamista ei ole järkeä suorittaa kahteen kertaan.

Epäsuorat valinnat kappalesäännössä

Jos opintojakso on kokonaisuudessa, jonka sääntönä on kappalesääntö (esimerkiksi pakollisena säännössä suorita kaikki tai suorita tietty kappalemäärä, esim. valitse 1/3), mutta on valittu jo toisaalle, niin silloin kappalesääntö täyttyy. Opintokokonaisuuden, josta tämä opintojakso puuttuu (ts. on sinne epäsuorasti valittu), katsotaan olevan sääntöjen mukaan kunnossa, koska ko. osaaminen on koulutuksessa muualla eli osaamistavoite täyttyy. Opintokokonaisuuden voi koostaa ilman epäsuoraa opintojaksoa, jos se on suoritettu; muuten Sisu ei valvo sen pysymistä koulutuksen rakenteessa. Em. tilanne voi syntyä esim. silloin kun opiskelija valitsee sivuaineen, ja sen pakollinen opintojakso on jo valittuna pääaineen opintoihin.

Kuvassa opiskelijan rakenteesta opintojakso HIS711 Poliittinen historia on pakollisena opintokokonaisuudessa HIS710 Politiikan historia (sääntönä suorita kaikki), mutta on jo valittu toisaalle. Kokonaisuuden sääntö täyttyy, kun väliotsikoiden sisältöihin on tehty niihin riittävät valinnat. Opintokokonaisuuden HIS710 Politiikan historian tavoitelaajuus (10-25 op) jää tässä tilanteessa kuitenkin täyttymättä ja opiskelijan pitää valita johonkin toiseen kohtaan rakennetta (esim. vapaasti valittaviin) vastaavasti 5 op lisää, jotta tutkinnon laajuus täyttyy.

Sääntö Suorita kaikki  voikin aiheuttaa ongelmatilanteen siinä kohtaa, jos sama opintojakso on pakollisena kahdessa eri paikassa. Opiskelijalle tulee implisiittisesti valinnat tehdyksi, mutta tutkinto voi jäädä vajaaksi. Kannattaa siis mahdollistaa vapaasti valittavissa vajeen paikkaaminen tällaisessa tilanteessa.

Epäsuorat valinnat opintopistesäännössä

Jos kokonaisuuden sääntönä on opintopistesääntö, esim. suorita 10-25 op, niin silloin epäsuorasti valittu opintojakso ei täytä säännön vaatimusta. Kokonaisuuteen pitää valita epäsuorasti valitun opintojakson lisäksi opintopistevaatimuksen minimi. Tässä tilanteessa osaamisen minimivaatimus on 10 op, joka kerätään tarjolla olevista opintojaksoista; osaaminen ei siis täyty jollain eksaktilla osaamisella, vaan oleellisempaa on (eri) osaamisen määrän täyttyminen. Epäsuorasti valitun opintojakson osaaminen on toisaalla tutkinnossa ja tähän kokonaisuuteen ei vielä ole valittu osaamista 10 opintopisteen verran.

Kuvassa opiskelijan rakenteesta opintojakso poliittinen historia on epäsuorasti valittuna väliotsikossa aate- ja kulttuurihistorian vaihtoehtoiset opintojaksot, jonka sääntönä on suorita 5-10 op. Valinnat ovat kesken eli epäsuoran opintojakson ei katsota täyttävän osaamisvaatimusta.

Epäsuoran valinnan paikan vaihtaminen rakenteessa

Silloin kun epäsuorasti valittu opintojakso kuuluu pakollisena kokonaisuuteen (sääntönä suorita kaikki), voi sen siihen myös siirtää. Siirrettyä opintojaksoa ei saa siirrettyä enää takaisin, jos se oli toisessa sijoituspaikassa vaihtoehtoinen tai valinnainen. Jos opintojakso on pakollinen molemmissa kokonaisuuksissa, voi sen siirtää kumpaan vaan.  Jos opintojakso on pakollinen ja on toisaalla rakenteessa vaihtoehtoisena tai valinnaisena, ei sitä saa siirrettyä sinne, missä se ei ole pakollinen. 

Jos opiskelijalla on jo valittuna opintojakso rakenteessa ja se on toisaalla vaihtoehtoisena tai valinnaisena, niin tiedottaa Sisu epäsuorista valinnoista kokonaisuuden (kuvassa väliotsikko) infopalkissa:

Epäsuorasti valittu opintokokonaisuus

Opiskelijan rakenteessa voi myös olla tilanne, jossa esim. sivuaineena tarjottava opintokokonaisuus on jo rakenteessa muualla. Epäsuoraa opintokokonaisuutta ei pysty suunnitelmassa liikuttamaan  muuten kuin poistamalla sen alkuperäisestä paikasta. Jos rakenteen säännöt eivät salli opintokokonaisuuden poistamista (eli se on pakollisena), niin silloin siirtäminen  onnistuu vain vapaan muokkauksen tilassa ja poikkeavalle rakenteelle pitää tehdä hakemus KS LINKKI

Kuvassa opiskelijan rakenteessa näkyy valinta-avustimessa vaihtoehdoiksi asetetut sivuaineet. Fashion Experiencen opiskelija on jo suorittanut kokonaan toiseen koulutukseen eikä sitä saa ko. koulutukseen siirrettyä. Fashion Tools on jo saman koulutuksen suunnitelmassa valittu kokonaisuuteen Fashion alakokonaisuudeksi.